Näistä kuvista kyllä huomaa että kameran asetuksilla on merkitystä. Oon aika surkea valokuvaaja. Kova halu olisi kuitenkin oppia valokuvaamaan. Ja järkkärikin ois kiva. Mut anyway, tässä meidän keittiön hylly. Tykkään kovasti tästä ristikkopäätyisestä hyllyköstä, jonka tilasin Ellokselta. Hintakaan ei ollut minusta paha 109 € muistaakseni kun ei tullut rahtikuluja. Siwalta kotiin raahaaminen jalkapelissä oli taas toinen juttu, kiitos Kokille...
Hyllyssä komeilee kirppislöytöjäni. Noita lasisia keittiötölkkejä olen jo tovin raahannut kotiin. Alkuinnostuksessa maksoin joistakin tölkeistä ylihintaa, mutta sittemmin olen ollut valveutuneempi. Ostan jos kohdalle sattuu edullinen tapaus, ja 3 litran tölkkejä alkaa olla jo riittävästi. Lattialla oleva Riihimäen 10 litran karhutölkki (maksoin 9 €) meni rikki Rempun ja Kokin toimesta... Ehkä uusi tulee vielä vastaan.
Muita löytöjäni kirppikseltä ovat vanha perunavakka (1,80 €!!), alumiinen kakkuvuoka joka söpöydellään viehätti minua. Olen huomannut että näitä on aika paljon nyt tarjolla. Kakkua en ole vielä tässä leiponut, menee kuulema paljon voita vuokaan jos ei halua että jää kiinni. Loput onkin sitten Kokin löytöjä. Joskus saan sen kirppikselle mukaan höynäytettyä ja joskus on jotain löytynytkin, kuten alimmalla hyllyllä oleva italialainen vaaka ja ylähyllyllä oleva vanha vilja-aine taulukko kera "näytteiden". Ihan toimivan monitoimikoneen Kokki osti edullisesti nettikirppikseltä kun opiskelijan ja kotiäidin tuloilla ei hirveästi monen sadan euron monitoimikoneita ostella. Lopun hyllystä täyttää kokkauspuolen kirjallinen materiaali, jota hyllyyn satunnaisesti aina lisää tupsahtelee.
Meillä ei ole parveketta, joten sittemmin auringon paahteessa lakaistuneet yrtit majailivat ikkunan syvennyksissä. Basilika ja persilja kasvatettiin itse siemenistä ja timjamin, salvian ja meiramin taimet ostin eräältä pieneltä puutarhalta 0,80 € hintaan kappale. Nopeasti kasvoivat tuuheiksi puskiksi. Kokilla kasvaa kaksi chilin taimea, ainakin toistaiseksi. Pitäis laittaa basilikaa vielä tulemaan menehtyneiden yrttien tilalle kun ne niin nopeasti kasvat ja maistuvat ihanalle.
Meidän perheen karvainen edustaja on Lotta-koira. Lotalla oli rankka lapsuus. Alkuperäinen omistaja oli joulun alla 2003 jättänyt ei-toivotut sekarotuiset pennut lenkkipolun varteen pakkaseen jätesäkissä. Onneksi lenkkeilijä oli löytänyt pennut ajoissa. Pennut pääsivät lemmikkihoitolaan odottamaan uusia koteja ja niinpä Kokki oli ottanut Lotan huostaansa kaverikseen, koska minä asuin silloin vielä kotona.
Lotasta kyllä tietyissä tilanteissa huomaa että se on elänyt ilman emoa ja että emo-koira ei ole opettanut sitä kaikille "koirien tavoille". Pentuna meidän neuvottiin "alistamaan" sitä laittamalla pentu hetkeksi selälleen lattialle pitäen etutassuista kiinni. Jos Lotta joutuisi pahaan rähäkkään toisen vahvemman koiran kanssa saattaisi se päästä hengestään, koska se ei osaa näistä opetuksista huolimatta alistua.
Ja toinen alistamisfetissi joka meidän NARTTUkoiralla on niin on kyllä lajissaan omituinen. Lotta nylkyttää tyynyjä. Se työntää etutassuilla tyynyn mahansa alle ja nylkyttää niin että liikkuu samalla taaksepäin kunes törmää johonkin tai nylkyttää rinkiä olkkarin lattialla. Se on niin koomisen näköistä. Ennen sillä oli tapana käydä kaivelemassa pedatusta sängystä meidän tyynyt, yleensä kokin. Ja siinä se sängyllä nylkytti niin että sänkykin oli sen näköinen että joku olis oikeesti siinä peuhannut. Sittemmin laitoin Lotalle oman "pano-tyynyn" jota se saa ihan rauhassa nylkyttää kun siltä tuntuu. Mut huvinsa kullakin, sellaista se on kun on ollut traumaattinen lapsuus. Muuten Lotta on kyllä todella kiltti ja tottelevainen koira, joskin vielä ihan yli-innokas ikäänsä nähden. Monesti ihmiset lenkeillä toteaa että "tuo sinun koirasi on varmaan vielä nuori". Pian kahdeksan vuotias ei ehkä enää ole nuori, mutta Lotta on ainakin mieleltään eikä sitä ole ikinä tarvinnut edes eläinlääkärillä rokotusten lisäksi käyttää. Terve kuin pukki ja elää varmaan 20-vuotiaaksi ainakin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti