Kiirettä pitää...

On taas kertynyt aikaa viime postauksesta. Ei ole vaan saanut aikaiseksi. Ei tämäkään blogin pitäminen mitään nopeaa puuhaa ole, varsinkaan minulle jolta mikään ei tapahdu nopeasti. Muokkaan kuvat ja tekstin viilaamiseen kuluu myös tuhottoman paljon aikaa, eli yhteen postaukseen saa hyvin menemään toista tuntia aikaa. Olen myös yrittänyt käydä töissä normaalia ahkerammin, jotta olisi ensikuun kesälomalle vähän ekstraa törsäilyrahaa jemmassa. Ollaan siis Kokin kanssa tehty aina läpsystä vaihto.

Salilla kävin viimeksi viime viikon maanantaina, enkä kunnon lenkillekään ole päässyt. Harmittaa ihan oikeesti. Tuo sali missä käyn, niin siellä on vähän kököt aukioloajat kun välillä se aukeaa klo 7 ja välillä klo 9 ja sit se menee kiinni klo 17 tai 21. Ja just silloin kun mulle kävisi mennä salille se on kiinni. Jos oikeesti otan joskus salikortin jonnekin, niin sinne pitää kyllä päästä kulkukortilla aina. Mutta olen kuitenkin sään salliessa ajellut töihin pyörällä, matkaa ei tule kuin noin 3,5 kilsaa ja aikaa menee vartin verran. Onhan sekin parempi kuin ei mitään. Kiva oli kyllä huomata että viime vuonna en meinannut jaksaa polkea yhtä ylämäkeä ylös mutta nyt se menee ilman mitään ongelmia. Viikonloppuna olin pikkusiskon luona Lahdessa ja siellä ulkoiltiin ja käveltiin ihan ahkerasti. Ihana suloinen kummipoikani suostuu nukkumaan päikkäreille vain vaunuihin, niinpä aamulenkille lähdettiin jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Meillä ei myöskään ollut autoa käytössä niin käveltiin pari kertaa keskustaan ja takas noin kaksi kilsaa suuntaansa. Että ei tässä nyt ihan olla laakereilleen jääty. Kunnon sykkeen nostatus lenkki pitäis kyllä käydä pian vetämässä. Tänään suuntaan salille ennen töitä.

Siskon luona tietysti vähän herkuteltiin ja tehtiin rocky road-suklaata ja juotiin punkkua. Vastapainoksi syötiin kyllä uunilohta ja salaattia. Oli ihana käydä siskon luona, sinne kun pääsee niin harvoin. Oli kiva puuhailla yhdessä, askarreltiin korttejakin.

Helatorstaina käytiin tivolissa. Neiti pääsi ensimmäistä kertaa laitteisiin ja oli ihan intopiukeena. Ekassa laitteessa vaan nauraa räkätti koko ajan. <3 Lähtiessä ostettiin molemmille päänkokoiset hattarat. Äitikin sai maistaa...

 

Kokki vietti helatorstain työmaalla, mutta hemmotteli meitä (=minua) Caesar-salaatilla. Omatekoinen caesar-kastike ja isoja parmesaanilastuja, nam!

Vaikka en pidäkään enää ruokapäiväkirjaa, olen kyllä syönyt terveellisesti. Alkaa ahdistamaan jos pitää stressata ruuankin kanssa, mutta olen kyllä hyvin omaksunut nämä uudet ruokailutavat osaksi elämääni. Välillä menee senssit sekaisin esim. töissä mutta ei se niin vaarallista ole kun ottaa rytmistä kiinni heti kun voi. Ja välillä maistelen herkkuja lasten lautasilta. Viime aikoina on tullut syötyä vähän enemmän kananmunia kun olen saanut äidin omien kanojen munia, ne on niin hyviä.

 

Vaakakin kertoi hyviä uutisia. Nyt on jo kulunut 5 viikkoa tätä uutta elämää. Viime viikolla painoin 62,2 kg ja eilen 61,3 kg. Otan nyt yhden punnituspäivän viikossa. Toivotaan että tämä ois nyt taas oikea suunta. Pitäis kyllä kaivella se mittanauhakin jostain ja ottaa uudet "läskikuvat". Olo on kyllä kevyempi ja hieman hoikempikin. Työhousut alkavat olla vyötäröltä väljät ja viikonloppuna ostin uudet farkut, ja tällä kertaa en ostanutkaan korkeamman vyötärön mallia. :) Tuntuu hyvältä. Nyt vaan treenaamaan!